Järvi Hoi-hankkeen kalaravinnon tutkimuksista saatiin lisää tietoa Hiidenveden ravintoverkosta
- Järvi Hoi-hankkeessa tutkittiin Hiidenveden matalilla alueilla runsaana esiintyvien sulkavan, pasurin ja lahnan ravinnonkäyttöä.
- Mikäli selkärangattomat pedot (sulkasääsken toukat ja petovesikirput) muodostavat vain pienen osan näiden kalojen ravinnosta, niitä voitaisiin hoitokalastaa ilman, että sillä olisi haitallisia vaikutuksia muuhun ravintoverkkoon.
- Kalojen ravintotutkimukset osoittivat että petoselkärangattomilla ei ollut merkittävää roolia tutkittujen kalojen ravinnossa. (Lue lisää)
- Mikäli järveen tulevaa kuormitusta saadaan merkittävästi vähennettyä, voidaan sulkavia, pasureja ja lahnoja pyytää ilman, että sillä olisi haitallisia vaikutuksia muuhun ravintoverkkoon.
Sulkava ”sulkaeväinen särki”
Sulkava esiintyy harvoissa vesistöissä, mutta missä sitä on, se esiintyy runsaana. Nuoret yksilöt piilottelevat kasvillisuuden seassa, mutta aikuiset kalat viihtyvät avovedessä. Hopeanhohtoinen sulkava on muodoltaan korkea ja litteä. Suomut ovat pienikokoisia. Silmät ovat melko suurikokoiset ja kellertävän valkoiset. Sulkavalle kelpaa ravinnoksi eläinplankton ja myös vapaan veden hyönteisten toukat. Sulkavat ovat pitkäikäisiä ja voivat kasvaa suurikokoisiksi. Hiidenvedeltä 9.1.2013 saadulla sulkavalla oli painoa 1,118 kg. |
Pasuri ”lituskainen iso silmä”
Pasuria tavataan lähes koko Euroopasta. Pasuri on voimakkaasti sivulta litistynyt. Erityisesti pienikokoista lahnaa ja pasuria on vaikea erottaa toisistaan. Pasurin silmät ja kylkiviivan kohdalla olevat suomut ovat kuitenkin suuremmat kuin lahnalla. Väritykseltään pasuri on hopeanharmaa ja evät ovat tummanväriset, isommilla yksilöillä punertavat. Suomessa pasuri viihtyy rehevissä järvissä, minkä vuoksi se on lisääntynyt rehevöitymisen myötä. Pasuri on hidaskasvuinen. Nuoren pasurin ravintoa ovat pääasiassa planktoneläimet ja aikuistuessa ravinnossa lisääntyvät pohjaeläimet, hyönteiset sekä kasvinosat. |
Lahna ”pohjien imuri”
Lahna on suurikokoinen särkikala, joka elää Suomessa levinneisyytensä pohjoisrajoilla. Lahna on muodoltaan litteä ja korkea. Sen väritys vaihtelee vesistön ja kasvuvaiheen mukaan. Pienikokoiset lahnat ovat hopeanvärisiä, mutta suuremmilla kyljet ovat pronssin tai kuparin sävytteiset. Evät ovat tummanharmaat ja iho on runsaan liman peittämä. Lahna imuroi tehokkaasti pohjaeläimiä ja kasvillisuutta suuhunsa. Poikasena lahna on eläinplanktonin syöjä. Lahna kasvaa hitaasti ja rehevöityminen on hidastanut lahnan kasvua mm. suureksi kasvaneen lahnatiheyden ja ravintokilpailun vuoksi.
|